Sisätilojen sisustamisen nähdään olevan kodin viihtyisyyden ja mukavuuden lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Nämä osa-alueet voidaan puolestaan jakaa esimerkiksi neljään alaluokkaan: funktionaalinen viihtyisyys, fyysinen viihtyisyys, psykologinen viihtyisyys sekä helppohoitoisuus yhdistettynä kestävyyteen.

Funktionaalisella viihtyisyydellä tarkoitetaan sitä, että sisustus toimii tarkoituksensa mukaisesti ja moitteettomasti. Tällöin esimerkiksi keittiössä kodinkoneet on sijoitettu järkevästi ruuanlaittoa ajatellen, makuuhuoneen saa tarvittaessa pimennettyä verhoilla ja olohuoneessa on tarkoitukseen varattu paikka rentoutumista varten. Ympäristön tulisi helpottaa asukkaiden arkea ja mukautua asukkaiden toiveiden mukaisesti, eikä niin päin, että asukkaat joutuvat kohtuuttomasti mukauttamaan omaa elämäänsä asuinolosuhteita vastaamaan. Digitalisaatio ja tekniikan kehitys ovat lisänneet funktionaalista viihtyisyyttä omalta osaltaan sisustuksessa.

Fyysisellä viihtyisyydellä ja mukavuudella puolestaan viitataan kaikkiin niihin seikkoihin, jotka tekevät nimensä mukaisesti asukkaiden olon fyysisesti mukavaksi ja turvalliseksi. Valoa on siellä, missä sitä tarvitaan, sisälämpötila on miellyttävä, sohvan pinta tuntuu loikoillessa mukavalta eikä ulkoa kantautuva liikenteen melu rasita korvia liikaa. Osa fyysiseen viihtyisyyteen liittyvistä asioista on yksilöllisiä makuasioita, jotka vaihtelevat henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Osa niistä taas on mitattavissa hyvinkin selkein mittarein, kuten huonelämpötila tai mahdollisten haittaäänten desibelit.

Psykologisella viihtyisyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka miellyttäväksi asukkaat kotinsa ja sen sisustusratkaisut kokevat. Tässä liikutaan hyvin yksilöllisellä tasolla, jossa kunkin mielipiteet, mieltymykset ja tarpeet ovat suuressa osassa. Se, mikä näyttäytyy yhdelle viihtyisänä ympäristönä, voi olla toiselle hyvin vastenmielinen ja kolmannelle neutraali. Mikäli samassa taloudessa asuu joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilainen maku, joudutaan näkemään vaivaa, jotta löydetään kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sopuisa lopputulos on tärkeä, jotta kaikki voivat viihtyä, sillä kodin sisustus voidaan nähdä jopa identiteetin lujittajana ja muodostajana.

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sisätilojen viihtyisyyteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka helppohoitoisia ja kestäviä kodin sisustusratkaisut ovat. Vaikka funktionaalinen, psykologinen ja fyysinen osa-alue olisivat kunnossa, ne eivät riitä tuottamaan tyydytystä, jos sisustus on kovin työläs ylläpitää. Kauneinkaan sohva ei riemastuta, jos sen pinta likaantuu helposti eikä sitä voi puhdistaa. Mikäli astiat ovat niin huonoa laatua, etteivät kestä kulutusta, ne eivät tuota iloa, olivatpa kuinka tyylikkäitä tahansa. Materiaalien tulee kestää arjelle tyypillistä kulutusta, käyttöä ja puhdistusta. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun sisustusta hankintoineen suunnitellaan.

Viihtyisän sisustuksen osa-alueet menevät osittain limittäin toisensa päälle, ja osa-alueiden merkitys vaihtelee eri sisustusratkaisujen ja erilaisten sisustajien mukaan. On hyvä huomata, että eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Jokaisella osa-alueella on oma merkityksensä, joten yhtäkään ei voi sivuuttaa. Vaikka fyysinen viihtyisyys olisi hyvä, kokonaisuus ei toimi, jos esimerkiksi emotionaalinen viihtyisyys jää toteutumatta.