Sisustuksessa kannattaa ottaa huomioon myös sen terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ne eivät kenties ole yhtä helposti havaittavia sisustuksen osa-alueita, mutta erityisesti pitkällä aikavälillä niiden merkitys korostuu. Terveellisyyteen ja turvallisuuteen voi vaikuttaa merkittävästi materiaalivalinnoilla. Esimerkiksi herkästi syttyviä tai allergisoivia vaihtoehtoja on luonnollisesti hyvä välttää sisustuksessa.

Materiaalivalinnoilla ja hankinnoilla voi vaikuttaa myös siihen, kuinka ekologisesti kestävää sisätilojen sisustaminen pitkällä tähtäimellä on. Mikäli haluaa ajatella luontoa, hankintojen tulisi olla ympäristöystävällisiä ainakin materiaalinsa ja valmistustapansa puolesta. Lisäksi investointeja on syytä harkita huolella, jotta turhilta ostoksilta ja liialta kulutukselta vältyttäisiin. Tällöin vaikkapa kierrätys ja vanhan uudistaminen voivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja sen sijaan, että automaattisesti ostettaisiin jotakin uutta.

Ekologinenkaan sisustaminen ei tarkoita sitä, että lähes kaikesta tulisi luopua. Mustavalkoisen ja ehdottoman ajattelun sijaan voi ajatella, että pienilläkin teoilla on myönteinen vaikutus. Jo yksi luonnonmateriaalivalinta tai päätös välttää heräteostosta on kestävämpi kuin keinotekoisista materiaaleista valittu sisustusratkaisu tai pikainen hankinta. Jos niitä voi tehdä useamman, hienoa. Jos ei, yhdelläkin on merkitystä. Itselleen ei kannata olla liian ankara.

Mitä suuremmasta hankinnasta on kyse, sitä enemmän valinnat ja päätökset tietysti vaikuttavat. Kokonaisia taloja voi rakentaa ekologisesti, ja sisustajan näkökulmasta esimerkiksi lattiaan ja seiniin liittyvät materiaalivalinnat ovat merkityksellisiä. Puu on yleensä ekologinen valinta, laminaatin ja muovin suhteen kannattaa olla kriittisempi. Ylipäänsä kannattaa suosia laatua määrän sijaan. Harkinnan jälkeen hankittu tuottaa suuremman ilon ja jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin mieliteon hätäinen toteuttaminen saman tien.

Kestävä ja ekologinen ote sisustamiseen tuntuu löytäneen pysyvämmän jalansijan muodin nopeasti muuttuvassa maailmassa kuin moni muu. Sisätilojen sisustajat haluavat kantaa vastuuta. Ekologinen sisustaja miettii, tarvitseeko hankintaansa oikeasti ja kuinka kauan se kestää käytössä. Onko kyse useamman vuoden satsauksesta vai kausituotteesta, joka pitää uusia kolmen kuukauden kuluttua? Sisustamisen iloa ja luovuuden inspiraatiota ei kannata kuitenkaan hukata. Ekologinen ja terveellinen sisustaminen ei sulje niitä pois, päin vastoin.

Sisätilojen sisustamisen nähdään olevan kodin viihtyisyyden ja mukavuuden lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Nämä osa-alueet voidaan puolestaan jakaa esimerkiksi neljään alaluokkaan: funktionaalinen viihtyisyys, fyysinen viihtyisyys, psykologinen viihtyisyys sekä helppohoitoisuus yhdistettynä kestävyyteen.

Funktionaalisella viihtyisyydellä tarkoitetaan sitä, että sisustus toimii tarkoituksensa mukaisesti ja moitteettomasti. Tällöin esimerkiksi keittiössä kodinkoneet on sijoitettu järkevästi ruuanlaittoa ajatellen, makuuhuoneen saa tarvittaessa pimennettyä verhoilla ja olohuoneessa on tarkoitukseen varattu paikka rentoutumista varten. Ympäristön tulisi helpottaa asukkaiden arkea ja mukautua asukkaiden toiveiden mukaisesti, eikä niin päin, että asukkaat joutuvat kohtuuttomasti mukauttamaan omaa elämäänsä asuinolosuhteita vastaamaan. Digitalisaatio ja tekniikan kehitys ovat lisänneet funktionaalista viihtyisyyttä omalta osaltaan sisustuksessa.

Fyysisellä viihtyisyydellä ja mukavuudella puolestaan viitataan kaikkiin niihin seikkoihin, jotka tekevät nimensä mukaisesti asukkaiden olon fyysisesti mukavaksi ja turvalliseksi. Valoa on siellä, missä sitä tarvitaan, sisälämpötila on miellyttävä, sohvan pinta tuntuu loikoillessa mukavalta eikä ulkoa kantautuva liikenteen melu rasita korvia liikaa. Osa fyysiseen viihtyisyyteen liittyvistä asioista on yksilöllisiä makuasioita, jotka vaihtelevat henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Osa niistä taas on mitattavissa hyvinkin selkein mittarein, kuten huonelämpötila tai mahdollisten haittaäänten desibelit.

Psykologisella viihtyisyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka miellyttäväksi asukkaat kotinsa ja sen sisustusratkaisut kokevat. Tässä liikutaan hyvin yksilöllisellä tasolla, jossa kunkin mielipiteet, mieltymykset ja tarpeet ovat suuressa osassa. Se, mikä näyttäytyy yhdelle viihtyisänä ympäristönä, voi olla toiselle hyvin vastenmielinen ja kolmannelle neutraali. Mikäli samassa taloudessa asuu joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilainen maku, joudutaan näkemään vaivaa, jotta löydetään kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Sopuisa lopputulos on tärkeä, jotta kaikki voivat viihtyä, sillä kodin sisustus voidaan nähdä jopa identiteetin lujittajana ja muodostajana.

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sisätilojen viihtyisyyteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka helppohoitoisia ja kestäviä kodin sisustusratkaisut ovat. Vaikka funktionaalinen, psykologinen ja fyysinen osa-alue olisivat kunnossa, ne eivät riitä tuottamaan tyydytystä, jos sisustus on kovin työläs ylläpitää. Kauneinkaan sohva ei riemastuta, jos sen pinta likaantuu helposti eikä sitä voi puhdistaa. Mikäli astiat ovat niin huonoa laatua, etteivät kestä kulutusta, ne eivät tuota iloa, olivatpa kuinka tyylikkäitä tahansa. Materiaalien tulee kestää arjelle tyypillistä kulutusta, käyttöä ja puhdistusta. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun sisustusta hankintoineen suunnitellaan.

Viihtyisän sisustuksen osa-alueet menevät osittain limittäin toisensa päälle, ja osa-alueiden merkitys vaihtelee eri sisustusratkaisujen ja erilaisten sisustajien mukaan. On hyvä huomata, että eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Jokaisella osa-alueella on oma merkityksensä, joten yhtäkään ei voi sivuuttaa. Vaikka fyysinen viihtyisyys olisi hyvä, kokonaisuus ei toimi, jos esimerkiksi emotionaalinen viihtyisyys jää toteutumatta.

On vaikea kuvitella kodiksi tarkoitettua sisätilaa, jota ei olisi sisustettu laisinkaan. Nekin, jotka sanovat, ettei sisustus kiinnosta heitä, ovat huomaamattaan tehneet valintoja myös sisustusta silmällä pitäen: vaikkapa valinneet omaa silmää miellyttävät ikkunaverhot tai sohvan, jonka väristä pitävät. Ihmisellä on taipumus tehdä asuinympäristöstään ainakin jollain tavalla itselleen mieluinen, jos se vain suinkin on mahdollista.

Tapa sisustaa koti vakiintui länsimaissa ylä- ja keskiluokan keskuudessa 1800-luvun kaupungistumisen myötä. Vaikutteita pystyi saamaan ja jakamaan entistä nopeammin, ja varallisuus mahdollisti sisustukseen liittyvät investoinnit. Samoihin aikoihin huoneet alkoivat saada erilaisia käyttötarkoituksia. Nukkumiselle oli oma huoneensa, vieraiden vastaanottamiselle toinen ja niin edelleen. Huoneiden käyttömukavuutta alettiin lisätä sisustamalla, esimerkiksi erilaisilla tekstiileillä.

Alkusysäyksen jälkeen sisustusmuodit ovat seuranneet toisiaan. Ne ovat aina saaneet runsaasti vaikutteita vaatemuodista. Kun muoti on suosinut runsautta ja koristeellisuutta vaatteissa, sama trendi on ollut nähtävissä myös sisustuksessa. Nykyään, 2020-luvulla, sisustusmuoti on monipuolisempaa ja pirstaleisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Yhden, vallalla olevan muotisuunnan sijaan on siirrytty yksilöllisyyttä korostavaan kodin sisustukseen.

Nykyään sisustustrendit myös ovat internetin ansiosta yhtä aikaa kaikkien seurattavissa, mutta aikaisemmin tiedonvälitys oli hidasta. Suomeen eurooppalaiset muodit saapuivat viiveellä. Esimerkiksi sisustuslehtiä alkoi Suomessa ilmestyä vasta 1970-luvulla – monessa muussa maassa paljon aikaisemmin. Samoihin aikoihin naistenlehdet alkoivat jakaa yhä enemmän vinkkejä siitä, kuinka sisätiloja on mahdollista sisustaa ja millaisia huonekaluja ja esineitä sinne on mahdollista hankkia.

Vaikka sisätilojen sisustamisen monimuotoisuus on kasvanut ja rajat muuttuneet epämääräisemmiksi, sisustamisen voi edelleen määritellä olevan viihtyisän ja toimivan ympäristön luomista. Sisustusarkkitehtien kattojärjestö SIO on työtään määritellessään puolestaan todennut, että onnistunut sisustus ottaa huomioon muun muassa sisustettavan tilan rakenteen, valon, kalusteet, värin ja materiaalin ja onnistuu yhdistämään nämä ehyeksi kokonaisuudeksi. Sisustaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa ja yksityiskohtien huomioimista, samoin sekä luovuutta että käytännöllisyyttä.

Sisustussuunnittelu ammentaa inspiraatiota monelta taholta ja samalla se yhdistää eri aloja. Sisustusta ei voi suunnitella irrallaan rakennusarkkitehtuurista tai teollisesta muotoilusta, joka vastaa osaltaan esimerkiksi siitä, millaisia kalusteet ja sisustusesineet ovat. Pelkistetyimmillään sisustamisen voidaan ajatella olevan tyhjän tilan täyttämistä. Ennen sisustamista tulee miettiä, mihin tarkoitukseen tilaa aiotaan käyttää. Tehdäänkö siellä työtä vai ruokaa? Entä kuka sitä käyttää, millaisia mieltymyksiä, tarpeita ja toiveita käyttäjillä on? Miten näihin voidaan vastata tarkoituksenmukaisesti?

Paitsi ammattimaisesti, sisustaa voi luonnollisesti myös harrastuksenaan. Silloin kyse voi olla yhdestä mieltymyksestä muiden joukossa tai laajemmin elämään vaikuttavasta intohimosta. Sisustaa voi kokonaisvaltaisesti kaiken kerralla uudistaen tai pienillä kohennuksilla. Joskus sisustaminen muistuttaa arvoituksen ratkaisemista: mitä pitäisi tehdä, jotta synkkä ja hylätty kulmasohva muuttuu niin houkuttelevaksi, että kaikki haluavat istua juuri siinä? Mistä saataisiin lisää valoa, mikä tyyny pehmentäisi vaikutelmaa?

Joskus sisätilojen sisustaminen puolestaan on enemmän siivoamista tai tavaroiden raivaamista. Kun irtotavaroille on toimivat säilytysratkaisut, on koti viihtyisämpi. Sisustamisen tehtävä on parantaa asumismukavuutta ja tehdä kodista turvapaikka, jossa saa hengähtää suojassa hektisen maailman vaatimuksilta. Yksi sisustamisen parhaista puolista on monipuolisuuden lisäksi se, että sisustamisessa kukaan ei ole oikeassa tai väärässä. On vain erilaisia, yksilöllisiä makuja ja toteutustapoja, joista yksikään ei ole ylitse toisen. Se tuo sisustukseen parhaimmillaan leikkisyyttä ja rentoutta, ei suorittamista.